Olen monesti miettinyt, että eläimemme ovat vaihdokkeja ulkoavaruudesta. En halua uskoa sitä tieteellistä tosiasiaa, että me itse saamme kasvatettua eläimemme näin ihmeellisiksi ja omituisiksi. 

Kissat ovat kaikista kummallisimpia tässä taloudessa. Yön pimeinä tunteina ne roudaavat kaikki leluhiirensä pesuhuoneeseen, jossa ne asetellaan lattiakaivon ritilän ympärille. Sitten kissat kilpaa huutavat viemäriin.. Tätä jatkuu puolisen tuntia. Kun aamulla menee ja ottaa hiiret pois ympyrästä, voitte uskoa että seuraavana yönä ne ovat taas roudattuna sinne. 

Nuorempi kissoista pitää meidän valkoistapaimenninta ruoka-astiana. Simba (nuorempi kissa) syö kaikkea. En ole vielä löytänyt elintarviketta, jota se ei söisi. Jopa mausteita se nuolee suoraan pussista. Eräänä päivänä Simba tajusi, että Nalalla on tissit. Nyt se ryykää maitobaariin ja huristen polkee Nalan mahaa siinä toivossa, että jotakin irtoaisi. Simba on myös hulluna koiran luihin. Se kantelee niitä suussaan ympäri asuntoa ja välillä innostuu jäystämään niitä.

Nala on pienestä asti kannellut tavaroita omaan pesäänsä. Se ei koskaan ole tuhonnut yhtään mitään, mutta se rakastaa kantaa tavaroita suussaan. Kotiin tullessa kaiken irtotavaran saattaa löytää makuuhuoneesta kasasta.

Kuukausia sitten hain Arnoldsin donitseja, kun ajattelin ilahduttaa perhettä.. Tosiaan ajattelin ilahduttaa ihmisiä, mutta toisin kävi. Simba oli murtautunut donitsilaatikkoon.. Se oli pienillä hampaillaan maistellut kaikkia donitseja ja parhaimpaa se raahasi pitkin asuntoa muristen.  

Jos joku haluaisi adoptoida koko perheen kaikki eläimet muutamaksi viikoksi, niistä saisi varmaan aika loistavan tutkielman aikaiseksi. Näin kasvatus pilaa eläimen.

Pientä maitobaareilua--huomaa koiran vieno avunkiljaisu mammmmaaaaa, se roikkuu taas tississä

 

Ja ne osaavat esittää todella enkeleitä. Kysymys kuvassa kuului; kumpi söi sen keksin, joka oli tuossa pöydällä? 

 

Eläinperheessä ei ole tylsää päiväkään.. Tuttusi ovat jo tottuneet siihen, että jokainen tarjottava suupala saattaa sisältää bonuksena karvan tai kaksi. Teippiharja on yleisempi käyttöväline, kun imuri. Aamuisin et herää siihen, että saat raukeasti venytellä, vaan siihen kun sinua tuijottaa neljä silmäparia herkeämättä.

Miksi siis hankkia lemmikkejä?  hmm.. luulen, että asia vaatii hieman pohdintaa.

Olin ihan kokonaan unohtanut blogin olemassaolon, kun satuin törmäämään netissä johonkin ihmiseen, joka hehkutti hauskaa blogia, joka oli sitten kuitenkin jäänyt kesken. Menin uteliaisuudesta katsomaan, mitä hauskaa sieltä löytyi linkin takaa ja hauskuutta riitti kun huomasin, et perhana se oli linkki mun omaan vanhaan blogiin. 

Jatkan siis yleisön pyynnöstä kirjoittelua..

En oikeastaan tiedä mistä pitäisi aloittaa.. Nolouksiahan tässä vuosien varrella kun kuitenkin on ollut enemmän, kuin elettyjä päiviä..  Tyydyn siis jättämään unholaan ne päivät ja aloitan puhtaalta pöydältä.. 

Tosiaan voisin ehkä enemmän valottaa perhetaustaani, enkä kirjoittele niin anonyymisti. Olen siis kohta 30 vuotias naisihminen ja taloudesta löytyy minun lisäkseni valkoinenpaimenkoira Nala, parsonrusseli Ella (kiukuspäissä lausuttuna Ersebetti) , kaksi kissaa Tiikeri ja Simba.  Sen lisäksi perheestä löytyy myös mieheni ja poikani 10v, jotka jostain syystä nimesin vasta tässä eläinten jälkeen.. hmmmm..

Mietin mitä jakaisin tässä kirjoituksessani ja päädyin ihanan hempeään tarinaan viime viikolta..

Viime viikolla päätin hauskuuttaa itseäni ja koiria. Mies makoili sohvalla puuhaten jotain omia juttujaan. Hyppäsin lattialle makaamaan, koska ajattelin leikiskellä hieman Nalan (suurenvalkoisen) kanssa. Valkoisen paimentimen suurta hupia on hyppiä inkkarihyppyjä mun ympärillä ja puhista. (okei kuulostaa pimeältä) Mun tehtävä tässä leikissä on siis leikkiä kuollutta. 

No leikki sujui siihen asti, kunnes paikalle pelmahti ärrieri.. Kutsutaan häntä tässä leikissä nyt Ersebeth-kakkaturvaksi. Ellalle tuli kamala huoli, kun näki että mamma makaa kuolleena lattialla ja juoksi saman tien antamaan tekohengitystä. Kieli meni salamana mun kurkkuun ja kävi kitarisat läpi. Muuten jees, mutta Ella oli päässyt salamyhkäisesti murtautumaan kissojen hiekkalaatikolle syömään parhainta herkkuaan.  Mä tunsin kun sellainen kikkara meni suuhun ja vetäisin sen henkeen. Samantien ponnahdin ylös yökkäillen. En tiedä mikä ajatuksessa oli kamalampaa.. Se, että vetäisin juuri kitusiini paskaa, vai se että kannattaako sitä pulauttaa ulos vai niellä sisään.. Kikkaran kuitenkin tunsi kurkkutorven puolessa välissä.. Tyydyin kakomaan ensin ja todettuani, ettei se tule ulos join litran limua päälle.

Leikin loppu. Valkoinen paimennin meni murjottamaan, koska mamma heräsi kuolleista liian nopeasti, ärrieri patsasteli metrin kokoisena ja oli äärimmäisen onnellinen itsestään, kun sai pelastettua mamman. Kissat makoili takan päällä nauraen partaansa ja mies pissi melkein housuihinsa, kun ei naurultaan saanut henkeä tajutessaan, että olin juuri vetäissyt shaissea kitusiini.

Loppuillan yritin olla röyhtäilemättä.
Tästä jää varpilla traumat.

Muita vahingossa shaissea syöneitä? Anyone?

 

 

 

Annoin tänään itselleni porttikiellon urheilukauppaan.. Porttikielto on PYSYVÄ. Saan seuraavan kerran mennä sinne vasta, kun olen oppinut puhumaan.

Lapsi, joka yleensä käyttäytyy hyvin kaupassa, ei käyttäytynyt niin kovin hyvin.. Se oli niin innoissaan kun  oli kaikkea hienoa... Se sitten otti sellaisen hienon kypärän käteen ja ihaili sitä... Mitä tekee pulu?
Pulu sanoo lapselleen kovaan ääneen, että nyt pistät kuule se KYRPÄ pois kädestä ja rupea käyttäytymään.
Nanosekunnissa mies siinä vieressä repeää nauramaan--- Pulu punoittaa ja lapsi 6V kysyy kirkkaalla äänellä, että äiti mikä se KYRPÄ on?
Pulu lykkää lapsen isän kanssa ja pakenee kaupasta...

Äidinkieli 9-ei aina uskoisi..

Eilinen oli taas kyllä unelmailta, jos näin voi sanoa.. Pululla leikkasi hieman kiinni, jos niin voi sanoa.. Harvoin mä täysin kettuunnun ihmisiin, mutta nyt oli sellainen ilta, että olisi tehnyt vaan haistattaa pitkät kaikille ja mennä kotiin peiton alle nukkumaan...

Se alkoi jo kun menin töihin... Kannoin siinä jäitä yläkertaan, kun laitoin baaritiskiä kuntoon ja sellainen humalahko mieshenkilö hoiperteli siinä mun edellä.. Sit kesken rappuja se pysähtyi... alkoi tuijottaa sellainen ihme ilme naamallaan ja rupesi heittämään omasta mielestään hyvää läppää... PAras lause oli se, että onkohan meillä pitkäkin yhteinen taival.. Pulu siinä totesi, että ainakin nyt nämä kolme askelta tuohon ylös ja sen jälkeen luulen, ettei meidän yhteinen taival lopu... Se siinä selittää ja selittää, kunnes mun hermot palaa kannatellessa tuhannen kilon jääpurkkia siinä olkapään kohdalla... Ensimmäinen tilanne hoidettu.

Laittaa tiskiä kuntoon.... toteaa että pankkikorttikone suoltaa miljoona arkkia erroria... ei toimi... murr-rrr

Saa tiskin kuntoon.. Palvelee muutaman kymmentä ihmistä, jotka kaikki yllättäen haluavat jotakin HYVÄÄ; HALPAA JA missä on PALJON VIINAA... for crying outloud.. ei sellaista yhdistelmää olekkaan... jos haluaa paljon viinaa.... se automaattisesti maksaa paljon enemmän... AAAAARRRGGGHH... Ja sitten tee jotain hyvää... no sit kun kysyy et mitä hyvää... niin sit sanotaan et ihan sama... JA sit kun tekee niin sit sanotaan, et mä en kyl tykkää omenasta vaik sä teit omenapaukun... aaarggghh ja sitä ei sit voi sanoa siin vaihees, kun kysyy et onks jotain väliä mistä tekee???? double aarrgghhh

No sitten kyllä meni jo hermo ja Pululle kasvoi pirun sarvet,., Musta tuli ihan sika.... Kun ihmiset tuli pyytämään jotain hyvää ja halpaa, niin mä totesin, että toi titanicin tuho on sellainen sikasiisti uus paukku.. ei muuta kun muki kraanan alle ja muutama jää ja hyvin uppos.. Tosin neljäs ihminen, jolle sen tein tuli kysymään et miks tää maistuu vedelle... no daaa.. se on vettä...

Yksi tuli ja tilasi lonkeron... Pulu kysyy tuleeko jäitä? No siinä se sitten pohtii juu tulee... ei kun ei tule... Seuraava kysymys oli kyl niin paras.. Tuleeko siihen vähemmän juotavaa, jos ottaa jäitä.. Ja maksaako jäät... No piruilu kun aloitettiin... selitin sille meidän jääkiintiöstä, jossa lasketaan jokaisen jääkuution tilavuus erikseen.. sen mukaan sitten laskutamme asiakkaalta rahaa... Eli punnitesemme sitten vielä varmuuden vuoksi jokaisen lasin erikseen, jotta saamme katsottua, että taulukkomme ovat ajan tasalla ja ettei kukaan vaan maksaisi liikaa... Se kuuntelee siinä silmät pyörien.. ja menee selittämään kavereilleen heti meidän upouudesta ja hienosta systeemistä... :)

Meillä on myös yksi vakioasiakas joka jaksaa aina heittää jokaisen korttinsa pöydälle, josko niitä bonuksia saisi... no meillähän ei bonuksia saa... no se tulee ja leväyttää kortit pöytään... mä sit kerroin et meil on tänään tuplabonus aika nyt just... vetelin kaikki kortit läpi pankkikorttikoneen ja se oli kerrankin hiljaa... sanoin että alakerrasta meillä saa triplabonukset, että kannattaa tilata seuraavat sieltä... se lähti juoksien alakertaan.. :) Pojat alakerran tiskin takana oli varmaan todella onnellisia...

Ja siis jos nyt laskee, että tää oli aika järkky ilta jo pelkästään näiden asiakkaiden kanssa... niitä muita tiskillä kuolaajia ei varmaan edes kannattaa tähän kirjoittaa , koska tulisi vaan liian pitkää tekstiä... Mutta ehkä voisi sanoa, että pitkästä aikaa paloi kyllä tuo kuuppa oikein kunnolla... :P

Aamulla lähdin lenkille... tällä kertaa koira mukana.:) Puolessa välissä lenkkiä totean, etten ottanut nenäliinoja mukaan ja nenä valuu kun vietävä. No kyllä nyt yhden lenkin voi räkää sisäänpäinkin vetää..No tulen sitten sisään takaisin rappukäytävään, kun alakerran mammasti tulee ulos omasta asunnostaan. Se siinä hymyilee ja alkaa juttelemaan.. Meikä on vetänyt räkää sisään litratolkulla.. Se selittää ja selittää ja yhtäkkiä se pärskäyttää aivastuksen. Okei jos se olisi laittanut edes käden eteen... mutta ei... se pärskäyttää sen suoraan mun naamaan.. mä voin nähdä kun ne räkätilsat lentelee, niinkuin hidastetussa filmissä, mut silti mä en ehdi väistämään.. Lasti lentää suoraan mun naamalle.. ja voitte uskoa, et se lasti ei ole mikään pieni. (ei siis puhuta mistään naamalle heiton lastin koosta vaan todellisesta LASTISTA) Aivan kuin se mummeli olisi säästänyt sitä räkää viimeisen vuosikymmenen siellä nenäonteloissaan. Ja ei se ei todellakaan käänny toiseen suuntaan, kun se räkäisee.. se räkäisee ne suoraan päin.. Tuntuu aivan kun sillä olisi jotain henkilökohtaista..

No arvatenkin mulla tulee kauhea paniikki, kun ei ole sitä nenäliinaa mukana ja vetäisen automaattisesti kaikki smöhnät mun hihaan. Siitäkös se mamma riemastuu.. se alkaa antaa tapakasvatusta siitä, että ei kuulu niistää hihaan... siit what a f*** mähän pyyhin naamaltani hänen räkiään enkä omiani. IUUHHH ..Toivotan kohteliaasti hyvää päivänjatkoa ja nielen oman tapakasvatukseni, jossa olisi tehnyt mieli avautua siitä, kuinka kannattaisi opetella laittamaan käsi nenän eteen kun aivastaa... Murrr-rr ... Kotiin kun pääsen tuntuu että koirakin nauraa, kun mun takista roikkuu sellaisia ällönvärisiä tilsoja...

Hyvä aamu...